Ensimmäisiä tunnelmia

Päätin pakata hyvin kevyesti tavaroita mukaan, vaikka olenkin täällä Roomassa neljä kuukautta. Ajattelin, että jos jotain tarvitaan lisäksi, niin ostan sitten siellä.  Paikan päällä olen harmitellut, kun (yllätys) ei ole mitään päälle pantavaa! Lompakkoni onneksi täällä on alennusmyynnit (JES!). Ensimmäisenä päivänä olen ostanut jo uudet farkut, t-paidan ja alehinnasta huolimatta kalliit, mutta törkeän upeat buutsit!

Purettuani nyt oleellisimman asian, kerron seuraavaksi jotain tähän astisesta matkasta.

Torstai-iltana käydessämme nukkumaan jännitys alkoi olemaan huipussaan.  En saanut unta, sillä ensin Sampan sydämen lyönnit häiritsivät nukahtamista. Sen jälkeen huomasin, että oma sydämeni hakkaa myös. Ja todella lujaa. Pelkäsin että se hyppää kylkiluiden läpi ja asettuu tyynylle lepäämään. Yön edetessä uni kuitenkin otti vallan.

Perjantaina pakkasin ja purin matkalaukun useita kertoja. En osannut päättää mitä tarvitsen mukaan. Otin siis hyvin vähän, sillä kuka nyt ei haluaisi ostaa uutta vaatekerrastoa Italiasta? Päivään mahtui vielä viime hetken tuliaisostoksia kuten salmiakkia, lakritsia ja pipareita. Ainoastaan lakut syön itse.

Mitä lähemmäksi pääsimme lentokenttää, sitä hermostuneemmaksi muutuin. En voinut uskoa, että nyt lähden oikeasti neljäksi kuukaudeksi Italiaan. Verrattuna luokkatovereihini, jotka lähtevät aivan tuntemattomaan maahan ja vielä yksin, minulla on helppo tilanne. Tuttu maa, tuttu kulttuuri ja älyttömän iso tukiverkosto. Tiedän, että kaikki tulee menemään hyvin. Mutta olen stressierkki, ei sen hokeminen mitään auttanut..

Teimme etukäteen lähtöselvityksen netissä, joten lentokentällä ei tarvinnut kuin heittää laukut hihnalle ja jonottaa turvatarkastukseen.  Onneksi meillä oli hyvin aikaa, sillä jono oli aika pitkä. Olimme suunnitelleet juovamme kahvit starbucksissa, kuten on ollut tapana veljeni Mirkon kanssa, mutta olimme aivan ähkyjä lounaasta. Toisella puolella otimme yhdet ylihinnoitellut oluet samalla kun tein viimetippaan jätettyjä asioita: soitin DNA:lle ja tein liittymän muutoksen ja ilmoitin hotellille että saavumme myöhään illalla. Lento oli kamala. Siellä oli todella kuuma ja osa matkasta oli hyvin pomppuisaa. Pääsimme kuitenkin hyvin perille 3h 20min päästä. Fiumicinon lentoasemalla kuumuus jatkui, mutta onneksi laukut tulivat yllättävän nopeasti. Vastassa meitä olivat minun setäni, tätini ja serkkuni. Ilma oli kuuman kostea. Oli satanut vettä koko päivän. Niin paljon, että osa metroasemista oli suljettu. Heitimme laukut hotellille ja lähdimme syömään pizzaa, tietenkin! Sen jälkeen kävimme jo yöpuulle.

Lauantaina heräsimme aikaisin syömään aamupalaa. Sen jälkeen lähdimme kävellen tutustumaan lähimaastoon. Matkalla näimme paljon luostareita, suihkulähteitä ja poliiseja, joilla oli konepistooli tai rynnäkkökivääri näkyvästi esillä. 

Lounaaksi haimme kaupasta salaattia, leipää, erilaisia kinkkuja ja punaviiniä pillimehupurkissa!

Teimme uuden kierroksen Via Nazionalella, jossa on paljon shopattavaa. Siellä seuraan liittyi serkkuni Laura, joka auttoi minua löytämään oikean koon vaatteille. Täällä on aivan erilaiset kokotaulukot kuin Suomessa. Sen jälkeen menimme ensimmäistä kertaa metrolla tapaamaan toista serkkuani Giorgioa ja hänen tyttöystäväänsä Barbaraa. 

Kävimme syömässä Eataly nimisessä paikassa. Se on vanha juna-asema, joka on muutettu 3 kerroksiseksi supermarketravintolaksi. Ensimmäisessä kerroksessa sai jälkiruokaa. Toisessa kerroksessa oli leikkeleitä, juustoa, siellä olevan panimon olutta ja friteerattuja ruokia. Kolmannessa kerroksessa oli pastaa,  pizzaa, lihaa grillistä ja viinejä. Mielettömän hyvää, suosittelen käymään! 

Sen jälkeen lähdimme kuuntelemaan live-esitystä, jossa soitettiin rock-a-billy musiikkia. Siellä näimme upeita tanssiesityksiä innokkailta fiftarifaneilta, tyylille uskollisesti pukeutuneina. Olimme aivan poikki pitkästä päivästä ja saavuimme hotellille joskus kello kahden aikaan nukkumaan.

Hotellin aamiainen loppuu klo 10, joten sunnuntaista huolimatta heräsimme aikaisin aamulla. Kunnon espresso tekee ihmeitä aamuväsymykselle! 

Sää tänään on suoraan sanottuna surkea. Vettä sataa todella paljon, joten suunnittelimme olevamme sisätiloissa koko päivän. Tarvitsin kuitenkin paikallisen puhelinliittymän ja neuvoa miten löytää yliopistolle huomenna. Sovimme treffit Lauran kanssa Repubblican metroasemalle. Saimme hankittua minulle uuden liittymän ja läpimärät kengät. Illalla lähdimme Giorgion kanssa ulos. Kiersimme muutamat pubit ja kävimme syömässä. Matkalla näimme myös Colosseumin julkisivun.